Tuikku lukeutuu ehdottomasti helpoimpiin hevosiin, joiden kanssa olen ollut tekemisissä. Tamma on hyvin suoraviivainen käytöksessään, eikä sorru turhaan pelleilyyn. Tuikkua voisikin hyvin kuvailla lehmänhermoiseksi, sillä tamma ei vähästä hätkähdä. Uudet toimenpiteet ja uudet paikat tamma ottaa erittäin hyvin vastaan, eikä vielä ole löytynyt mitään mitä sen kanssa ei voisi tehdä.

Normaaleista hoitotoimenpiteistä Tuikku suorastaan nauttii. Tammaa voi hoitaa vaikka karsinassa ovetkin auki, sillä se vain keskittyy torkkumiseen ja nauttimiseen. Jalatkin nousevat nätisti käskystä, mitä nyt vähän pitää ihmisestä ottaa tukea - onhan se kolmella jalalla seisominen niin kovin vaikeaa. Varustamisen kanssa tamma saattaa yrittää kokeilla, että onko ihan pakko. Kokeilu esiintyy lähinnä häseltämisenä, pään nosteluna ja joskus jopa irvistelynä, mutta määrätietoiset otteet ja tiukka kielto saavat tamman totemaan että temput eivät toimineetkaan. Kunhan Tuikulle on tehty selväksi että kyllä ne varusteet laitetaan, ei ongelmia enää ilmene.

Tuikku on ehdottomasti osaavan ihmisen ratsu. Tamma osaa kyllä kokeilla kuka määrää ja on erittäin herkkä huomaamaan pienenkin epäröinnin. Tuikulla on uskomaton taito heittäytyä hankalaksi muun muassa ymmärtämällä jokainen apu väärin tai ylireagoimalla tuttuihinkin käskyihin. Yleensä riittää, kun tammalle kerran näyttää kaapin paikan, sillä tammalla on oikein hyvä ihmismuisti. Uudet tapaukset kyllä testataan kaikin mahdollisin tavoin. Kunhan Tuikun kanssa löytyy se yhteinen sävel, niin kuoriutuu tammasta erittäin yhteistyöhaluinen ja reipas ratsu. Tammalla on kova into oppia uutta ja tehdä töitä, mutta uuden opettelu täytyy muistaa suorittaa rauhallisesti. Mikäli jokin asia on liian vaikea tai kerralla tulee liikaa uutta, tamma hämmentyy ja sitten ei tulekaan enää mistään mitään.

Taisi olla paras ideani aikoihin iskeä Tuikulle valjaat niskaan ja kärry perään. Tamman kanssa oli aikaisemmin kyllä ohjasajettu ja ilmeisesti jonkun verran kärryjäkin vedätetty, mutta minulle tullessaan valjakkotreenit aloitettiin oikein kunnolla. Sieltä löytyikin sitten Tuikulle se uusi lempilaji ja innostuksen kohde. Tammasta oikein näkee innostumisen kun valjaat tuodaan näköpiiriin. Yli-innokkuus onkin tammalla pienoinen ongelma, mutta sen kanssa selviää kunhan kuski muistaa olla kuulolla ja pitää huolta jarruista.

Tuijge on jalostuskäytössä enää satunnaisesti puhtaille friisiläisille, friisiläisristeytykset harkitaan tapauskohtaisesti. Yhteydenotot tiikelikala(at)gmail.com

Maastoretkellä

Kauniina heinäkuisena päivänä olin vihdoin saanut ystäväni Jasnyn houkuteltua maastoretkelle kanssani. Jasnylle järjestyi ratsuksi myös omistuksessani oleva Tuikun tytär Wanda, joten samalla saatiin järjestettyä hevosillekin äiti-tytär -aikaa. Tuikku oli aina viihtynyt Wandan kanssa sen jälkeen, kun Wanda oli vihdoin aikuistunut. Tammat asuivat nykyään eri talleilla, mutta olin kyllä harkinnut kannattaisiko ne yhdistää jälleen.

Lähdimme matkaan aamupäivän puolella. Säätiedotukset olivat lupailleet kaunista ja lämmintä, mutta ei liian kuumaa päivää, joten olimme päättäneet tehdä oikein kunnon pitkän lenkin. Olimme pakanneet mukaan evästarpeet, sillä määränpäämme oli noin kymmenen kilometrin päässä oleva laavu. Olimme käyneet siellä ratsain aiemminkin ja Tuikkukin oli reitin kulkenut ennen, mutta Wandalle kaikki oli täysin uutta. Nuorempi tamma ei kuitenkaan hötkyillyt Tuikun rauhallisen olemuksen ansiosta, vaan tyytyi lähinnä tuijottelemaan uteliaana ympärilleen.

Taitettuamme noin puolet matkasta rauhallista käyntiä, päätimme pistää matkaan hieman vauhtia. Muutaman ravipätkän jälkeen lähestyimmekin pitkää laukkasuoraa ja Tuikku hoksasi heti, mitä olimme lähestymässä. Tamman askel alkoi pidentyä jo valmiiksi ja todettuani suoran olevan vapaa, annoinkin tammalle vapaat ohjat. Tuikku ampaisi välittömästi kunnon reippaaseen laukkaan ja hetkeksi jätimme Jasnyn ja Wandan taaksemme. Pian Wandakin hoksasi mistä oli kyse ja alkoi kiriä meitä kiinni reipasta tahtia. Hidastuskohtaa lähestyessämme olimmekin jo lähes vierekkäin.

Laukkapätkän jälkeen matka jatkui rauhallisesti. Tammat olivat saaneet purettua hieman ylimääräisiä energioitaan ja malttoivatkin nyt kulkea rauhassa. Laavu olikin edessämme hyvin pian ja pääsimme pitämään taukoa. Muutamia vuosia sitten laavua oli paranneltu juuri hevosreissujen kohteeksi ja sieltä löytyikin mainiot kiinnityspaikat hevosille sekä juottokaukalot, jotka oli helppo täyttää läheisestä purosta. Tuikku ja Wanda asettuivat mielellään varjoisalle paikalleen lepäämään ja me Jasnyn kanssa pidimme evästauon.

Viihdyimme laavulla yllättävän pitkään ja pian olikin aika lähteä kotiin, ettei kotiinpaluu menisi liian myöhäiseksi. Paluumatkalla päätimme kiertää toista reittiä sen sijaan että seuraisimme tulojälkiämme. Paluureitti oikaisi hieman mutta vei syvemmälle metsään pienempiä polkuja, jotka olivat oikein mainioita ketteryystreeniä hevosille. Tuikku kulki reittiä kokeneesti ja Wandakin tuli reippaana perässä, vaikka nuorempi tamma olikin huomattavasti varovaisempi oudolla reitillä. Paluumatkakin meni yllättävän reippaasti ja pian käännyimmekin jo tallin pihaan.

Hoidettuamme hevoset päästimme ne pienelle laiduntarhalle yöksi. Wanda jäisi Jasnyn kanssa yökylään ja molemmat palaisivat koteihinsa seuraavana päivänä.

Kouluvalmennus 04.07.2015 - valmentajana Frieshy / Jade

Duren Tuijge käveli rauhallisesti uraa pitkin, kun vaihdoin muutaman sanan sen ratsastajan, TK:n, kanssa. Siirryin sitten keskellä toista pääty-ympyrää ja pyysin ratsukkoa aloittamaan ympyrällä ravaamisen. Alussa keskityimme siihen, että saadaan Tuikku eteenpäinpyrkiväksi, jonka lisäksi halusin ajoittain nähdä sen venyttävän kaulaansa hyvin eteen-alas.

Ympyrällä harjoittelun jälkeen otettiin työn alle pohkeenväistö, jossa on kuulemma vielä hiomisen varaa. Pyysin ensin näyttämään liikkeen, jonka jälkeen keskustelimme hetken alustavan puolipidetteen tärkeydestä, kuten myös hevosen oikeanlaisesta asettamisesta. Pohkeenväistöä ei tarvinnut hioa kovinkaan pitkään, kunnes se näytti jo todella hyvältä.

Valmennuksen lopulla annoin tehtäväksi siirtymisen peruutuksesta suoraan raviin, jonka te kyllä hallitsette uskomattoman hienosti. Hienoa TK ja Tuikku!

Kantakirjaustilaisuus 08/2013

KTK-II

19-19-19-20 = 77p.
Erinomaiset tyypit, ryhdikäs, kaunis ja sopusuhtainen, hyvä tammaleima. Kaunis, lihaksikas, kaareva kaula. Kaunis, pyöreä hyvä runko, hieman alakaulaa. Takajalat suppuvarpaiset, ej sapelit, vej eva.