15.8.2018 - Kaksi uutta ponia
Aamun nettiselailuiden yhteydessä olin huomannut ilmoituksen erään brittiläisen new forest -kasvattajan toiminnan lopettamisesta. Kerrankin mielenkiintoisia myyntiponeja kohtuullisen lähellä! Ilmoituksen perusteella soitin jo tallinomistajalle kahdesta tammasta ja pian olimmekin kopin kanssa tien päällä, matkalla poneja katsomaan.
Iäkkäämpi kimo Pilgrim Audrey ja nuori ruunikko Yawp Prom Night osoittautuivat paikan päällä juuri sellaisiksi, kuin ilmoitus oli tammat kuvaillut. Kaupat syntyivätkin välittömästi ja tammat lähtivät siltä seisomalta mukaani. Hyvän matkaa kilpauraansa tehnyt Ninni pääsisi vielä kiertelemään muutamat kisat, jälkikasvua unohtamatta.
Kouluvarsojen arvostelutilaisuus 20.12.2017
Yawpista lähti kouluvarsojen joulukuiseen laatuarvostelutilaisuuteen kolme nuorta hevosta; Priya, Apricot sekä oma kasvatti Ninni.
Newforestinponitamma Yawp Prom Night (Sepp's Stormageddon/Väinölän Limering), kolmivuotias oma kasvatti palkittiin KV-II palkinnolla. Se sai kiitettävät 20 pistettä, askellajeistaan 1 + 1 + 2 ja rakenteestaan kehuttavat 7. Lisäpisteitä tamma sai 2, ison potin se keräsi suvustaan, joka oikeutti tamman 7 pisteeseen. Askellajejen suhteen homma meni vähän puihin, Ninnin kanssa lähdetään melko varmasti koittamaan vielä uudestaan. Hyvillä mielin sen sai kuitenkin lastata trailerin kyytiin, sillä tamma oli käyttäytynyt mallikkaasti.
Kirjoittanut Elva
Ensimmäinen valmennus 05.12.2017
Nuoren ponitamman kanssa työskentely oli usein aika haastavaa touhua, varsinkin jos oli kyse ensimmäisten ratsastuskertojen onnistuneesta toteutuksesta. Yawp Prom Night oli selkeästi aika täpinöissään, kun se talutettiin satuloituna kentälle, vaikka tämä ei ihan ensimmäinen varustuskerta sille ollutkaan. Hiljaisilla silityksillä ja rapsutuksilla se tottui kuitenkin nopeasti alas laskettuihin jalustimiin, ja se oli onneksi aamupäivällä saanut jo purkaa energiaa pienen irtojuoksutuksen merkeissä.
Kehotin Elvaa nousemaan ensin rauhassa matalalle kavalettipalkille ponin viereen ja laskemaan siitä välillä kättään satulaan. Juttelimme Ninnille koko ajan yhdessä, jotta sekin pysyi perässä siinä, mitä tapahtui, ja minä pidin ohjista kiinni tamman edessä. Olimme tulleet siihen tulokseen, että kenttä oli lumisohjosta huolimatta turvallisin paikka tälle kokeilulle - Ninni sai nähdä tarhoissa kököttävät kaverit, mutta kukaan ei tunkeutunut sen omaan tilaan liian lähelle. Se sai katsella ympärilleen ja haistella käsiä ja saappaita ihan vapaasti. Aika nätisti Ninni otti senkin, kun satulaa varovasti vähän väännettiin sen selässä painoon valmistamiseksi. Ei se lähtenyt peruuttamaan tai riehumaan, kunhan otti pienen sivuaskeleen, eikä sitten enää sitäkään. Elva laskeutui makaamaan satulan päälle poikittain kerran tai pari ja minä pidin ponin huomion sen turvan eteen työnnetyssä ratsastushanskassa.
Lopulta siitä päästiin ihan istumaankin. Ninni pöhisi ja vaikutti pohtivan, että asiasta oli tehty jopa vähän liian iso numero, jos kyse oli vain tästä. Pienen kävelykierroksen jälkeen Elva tuli alas, ja Ninni sai kehuja ja muistutuksen siitä, että treeniä jatkettaisiin viikolla lisää.
Kirjoittanut J. kiitos!
