Isolde Bronn

Izzie on vanhempiensa kaltainen, hyväluonteinen ja ihmisrakas. Mutta tällä kaunokaisella on tammamaisia piirteitä, kuten yliherkkyys ja kiukuttelu silloin tällöin. Mutta lempeä ja huomionkipeä se on, vaikka ilmaisee mielipiteensä varsin selvästi, jos joku asia inhottaa. Kun Izzien mielestä kaikki on hyvin, niin se on hyvin rakastettava pakkaus. Hevosseurastaan tamma on hyvin valikoiva.

Izzietä on mukava hoitaa tämän rauhallisuuden takia. Harjatessa tamma on kuitenkin hyvin herkkä, eikä siedä kovia otteita. Mahan alta harjaaminen on inhokkijuttu, joten sen pitää tehdä nätisti. Myös pää pitää harjata hellästi. Neidin korviin ei tietenkään saa koskea (tupsujen takia Izzie alkaa näyttämään enemmän oravalta kuin hevoselta...). Kaviot nostaa ylös hyvin, vaikka vähän aremmalta ihmiseltä voi vetäistä jalan tahallaan alas. Izzie on aloittelijoiden kanssa aika inhottava. Se vaistoaa heti, jos sitä vähänkin arastelee ja osaa olla samanlainen kuin paatuneimmat tuntihevoset. Satuloidessa Izzie näyttää tosi hurjalta luimistellessaan, mutta se ei koskaan edes näyki. Vyötä kiristäessä osaa pullistaa, mutta luovuttaa nopeasti. Suitsiessa erittäin kiltisti, ei temppuile yhtään ellei joku ole kolistellut kuolaimilla sen hampaita edellisellä kerralla. Jos niin tekee, niin tamma kostaa seuraavalla suitsijalle ja on hankala tapaus. Taluttaminen sujuu hyvin, sillä onhan Izzie pohjimmiltaan erittäin hyvätapainen. Tosin pieniä lapsia voi riepotella ruohomättäiltä toisille, mutta siitä ei tarvitse enempää puhua.

Izzie on herkkä ja kuuliainen ratsastaa, mutta joskus sillä on känkkäränkkäpäiviä, jolloin tammalla ei ole yhteistyöhalua. Mutta yleensä se on erittäin yritteliäs. Izillä on kivat liikkeet, lipizzalle tyypilliset korkeat. Se malttaa liikkua peräänannosta melkein heti kun ohjat otetaan käteen. Jos vain ratsastaja pitää ohjia nätisti eikä kisko tai mitään. Izzie haluaa paljon vapautta liikkumiseen. Se ei tykkää jos koko ajan ollaan puristamassa pohkeilla, vaan ratsastajan pitää osata olla välillä ihan hiljaa. Kun ratsukon kemiat osuvat yhteen, on Izzietä suorastaan ilo ratsastaa. Niistä, joiden otteista tämä tarkka neiti ei ole pitänyt, se on kuulemma aivan hirveä. Esteillä tamma on kuuma eikä malta aina kuunnella. Eikä nostella jalkojaan.. Eli pudotuksia ja syöksähtelyä on luvassa, jos tällä neidillä aikoo hypätä. Maastossa Tamma on vähän tekosäikky, mutta tositilanteessa hyvin rohkea ja luottavainen. Izzie nauttii myös ajamisesta. Se vetää vaunuja innokkaasti eikä laiskottele. Ohjastajan tulee vähän auttaa tiukoissa mutkissa, jotta kärryt tulee perässä. Izzie viihtyy ajaessa paremmin, jos sillä on mahdollisimman niukasti valjaita. Liiat rimpsut ja rämpsyt saavat tamman tuntemaan olonsa epämukavaksi.

Kilpailuissa Izzie on innokkaampi kuin kotona ja voi säpsyä turhia. Radalla ollessaan yksin se kuitenkin rauhoittuu ja malttaa kuunnella kuuliaisesti. Verkassa on ihan kiva, vaikka luimistelee joka toiselle vastaantulevalle hevoselle. Punainen rusetti hännässä kannattaa pitää, sillä jos perässä tulee Izzien mielestä inhottava otus, niin se voi antaa sen maistaa kaviota. Lastaamisessa voi kenkkuilla, mutta kauran voimalla sen saa aina kyytiin. Ahne tyttö kun on.
© yersinio

Izzien isä Adelmar on upea tuontisukuinen lipizzaori. Se on menestynyt hienosti KRJ'n alaisissa kouluratsastuskilpailuissa, sijoituksia on kertynyt 13, helpolta ja vaativalta tasolta. Adelmar on myös komea ja hyvärakenteinen eikä se ole luonteeltaan mikään ihmissyöjähirviö vaan hyvin lempeä tapaus. Jälkeläisiä sillä on vain yksi, oma ihana Isolde Bronn. Ori on periyttänyt tyttärelleen hienot liikkeensä. Izzien isänisä Alewar on myös hieno kouluratsu, sillä on mukavasti sijoituksia vaativalta tasolta. Alewar on luonteeltaan hyvin lipizzamaisen rauhallinen, joka pysyi myös lasten käsissä.
Alewarin isä Tuleenp oli ihan harrastehevonen, joka kilpaili myös vähän aluetasolla. Se hyppäsi melkein metriä ja väänsi koulua helppoon a:han asti. Orilla on kaksi jälkeläistä, jotka olivat isäänsä hieman taitavampia. Alewarin emä Amaliara oli myös melko tavallinen hevonen. Liikettä ja luonnetta riitti koulussa vaativiin luokkiin, mutta omistaja ei ollut kilpailijatyyppiä eikä tamma päässyt näyttämään kykyjään.
Izzien isänemä Rebeccah on kuvankaunis tamma, joka on myös kisannut kouluratsastuksessa. Rebeccah ei ole rakenteeltaan yhtään hassumpi, vaan on menestynyt myös näyttelyissä. Sillä on myös mahtavat liikkeet, joiden avulla se on kilpaillut vaativia luokkia, sijoittuen hyvin. Rebeccahin isä Mercurius oli lipizzaori, joka omasi aivan fantastiset liikket. Potentiaali riitti intermediateen asti ja se sijoittui usein. Rebeccahin emä Europa tunnettiin kauniista ulkomuodostaan. Se on kantakirjattu ensimmäisellä palkinnolla ja kilpaili koulua helpolla tasolla, vaikka liikkeet olisi riittänyt vaikeampaan.

Izzien emä Bonnie&Clyde on hieno lipizzatamma, joka on kisannut kouluratsastusta menestyen todella hyvin. Sijoituksia on listattu jo monta eikä niiden kerääminen tunnu loppuvan. Tämä tamma on myös kilpaillut valjakkoajoa, missä se onkin varsin hyvä. Sijoituksia on mukava kasa, jopa vaikeista luokista! Bonnie on luonteeltaan ihanan kiltti ja ihmisrakas. Se ei ole yhtään niin neitimäinen kuin esikoistyttärensä. Näillä avuilla se on arvosteltu yleislaatuarvostelussa YLA2-arvonimella. Ei siis mikään ihan turha tamma kyseessä.
Izzien emänisä Dunaway on grand prix -tasolla menestynyt kouluhevonen Itävallassa. Voittanut useita kertoja, ja sijoittunut vieläkin enemmän. Se oli myös luonteeltaan oikea helmi, vaikka pelkäsi kuollakseen postilaatikoita, jonkun lapsuuden trauman takia. Izzien emänisänisä Shake It Now oli korkeasti koulutettu ori, joka osasi jopa vaikeimpana pidetyn korkean koulun liikkeen, capriolen. Dunawayn emä Híanda Rocks oli kaunis siitostamma, joka ei koskaan kilpaillut koulua. Näyttelyissä menestyi upean rakenteensa ansiosta.
Izzien emänemä Bonital on hieno yleishevonen, joka on kisannut koulua ja valjakkoajoa. Se kuului menestyneeseen nelivaljakkoon, johon kuului Bontalin lisäksi kolme muuta kaunista lipizzatammaa. Kouluratsastuksessa tämä hyväluonteinen neiti kilpailu vaativalla tasolla. Jälkeläisiä on jättänyt jo monia ja kaikki ovat olleet lahjakkaita joko kouluratsastuksessa tai valjakkoajossa. Bonitalin isä Willaby oli hyvä valjakkohevonen, joka taisi myös koulukiemurat. Izzien emänemänemä Belladonna 66 oli kaunis siitostamma, joka kilpaili koulua vain vähän.
© Yersinio