|
Syntynyt: 21.09.2013 |
VH: VH14-003-0399 |
Hisham al Ihab, tutummin Hamu on reipas oripoika, jolta vauhtia ei puutu. Osaa kyllä rauhoittuakin, mutta pääasiassa jos jotain tehdään niin se tehdään vauhdikkaasti. Alunperinkin hevoseen ihastuttiin kun se tanssahteli karsinasta ulos. Vaikka vauhtia löytyy, hoitamiset saa hoitaa rauhassa. Hamu saattaa katsella, mitäs se hoitaja siellä tekeekään mutta muuten on nätisti paikoillaan. Poikkeuksiakin kyllä löytyy, koska jos joku ihana tamma kävelee karsinan ohi, alkaa kamala meteli. Tutun hoitajan kanssa saattaa pelleillä ja hamuta kaikkea mahdollista, mutta vieraiden kanssa käyttäytyy kunnolla.
Kun mennään töihin, on Hamu miellyttämishaluinen ja reipas ratsu. Ori tykkää mennä koulua, mutta sen voittaa kyllä maasto. Sen takia Hamu onkin oiva matkaratsu, jolla riittää kapasiteettiä varmasti pitkillekin matkoille. Ori ei kammoksu jyrkkiä ylä- tai alamäkiä, vaan se menee ne reippaasti. Myös linnut ja muut jutut jäävät säikkymättä. Matkakisoissa tammat eivät hirveästi kiinnosta, viimeistään kun lähdetään matkaan niin tammojen merkitys katoaa. Kisoissa, niin matka kuin koulu, annetaan kaikkensa.
© Nerita
| |
Mahfuz | Qadir |
| Yasmeen | ||
| Mumina Nadya | Sa'd Tay | |
| Ramla | ||
| |
Hawa el Yazir | Yazir |
| Thamina | ||
| Khalil al Ihab | Uzma Wazim | |
| Rajya |
| 20.07.2014 - Shadiya - HelppoA - 2/25 10.08.2014 - Shadiya - HelppoB - 5/29 13.08.2014 - Shadiya - HelppoB - 1/29 15.08.2014 - Shadiya - HelppoB - 3/29 15.08.2014 - Shadiya - HelppoB - 4/29 18.08.2014 - Shadiya - HelppoB - 2/17 18.08.2014 - Shadiya Arabians - Helppo B - 2/17 22.08.2014 -Shadiya Arabians - Helppo B - 2/17 23.08.2014 - Shadiya Arabians - Helppo B - 2/17 25.08.2014 - Shadiya Arabians - Helppo B - 3/17 25.08.2014 - Shadiya Arabians - Helppo B - 2/17 19.11.2014 - Fiktio - Helppo B - 6/50 26.11.2014 - Fiktio - Helppo B - 5/50 04.12.2014 - Virtuaalitalli Vaapukka - Helppo B - 5/40 10.12.2014 - Virtuaalitalli Vaapukka - Helppo B - 4/40 30.12.2014 - Kilpailukeskus Holmberg - Helppo B - 4/50 |
06.06.14 - päiväkirjamerkintä - Nerita
Kaksi Giayan ensimmäistä asukasta saapuvat, toinen näistä ihanuuksista on Hisham al Ihab, tutummin Hamu. Kävin kiertämässä paikanpäällä monen monta tallia, etsien jotain sopivaa arabia. Ahaltekin olin jo löytänyt, mutta mikään näkemistäni arabeista ei ollut sitä mitä haen. Olin viimeiselle tallille mennessäni virittäytynyt siihen mielentilaan, että lähden yhden hevosen kanssa kotiin. Minulle esiteltiin monia kauniita arabeja, mutta mikään niistäkään ei napannut. Olihan ne toki kauniita, mutta kaikki olivat jo yli kymmenen. Ja mikään ei ollut sopiva matkaratsuksi. Sitten näin että yhtä nuorta ruunikkoa arabioria talutettiin juuri pihalle. Kysäisin tästä orista ja selvisi että ori on upean Jumanan varsa. Ori oli kolmisen vuotta ja se esiteltiin minulle samalla lailla kuin muutkin hevoset. Ihastuin tähän kamalasti ja niimpä tämä herra lähti matkaan. Ei tarvinnut ahaltekin matkustaa täysin yksin. Ja omistajan mukaan orilta löytyisi kunnon kehittyessä kapasiteettiä pitkillekin matkoille matkaratsastuksessa.
08.06.14 - päiväkirjamerkintä - Nerita
Hamun saapumisesta on jo pari päivää ja ori on saanut asettua rauhassa. Eilen ori sai rauhassa syödä vihreää keskikokoisella ruohopläntillä, jossa mahtuu hyvin liikkumaan. Suunnitelmissa olisi käydä tänään aluksi vähän kentällä kokeilemassa miten sujuu, jonka jälkeen voitaisiin käydä joku lenkki maastossa. Mutta jos kentällä ei sujuisi, ei mentäisi maastoonkaan. Nuori ori osasi jo ratsun alkeet, joten sillä voisi jotain yksinkertaista kokeilla kentällä. Varustin hevosen ja itseni, jonka jälkeen talutin tämän kentälle. Se katseli uteliaana kenttää ja odotti rauhassa kun nousin selkään ja säädin jalustimet sekä satulavyön. Kävin kaikki askellajit kevyesti läpi. Totesin että orilla on oikein mukavat askeleet, jotka olisi plussaa matkaratsastuksessa. Laukka oli matkaa voittavaa ja mukavan pyörivää, ravi tasaista. Tämän jälkeen lähdettiin maastoon. Orin kuntoa pitäisi nostaa rauhassa, joten valitsin lenkiksi vähän reilun viiden kilometrin matkan. Tästäkin suurin osa käveltäisiin, vähän voitaisiin ravailla. Käynti muuttui heti paljon ripeämmäksi ja ori tutkaili ympärilleen korvat hörössä. Välillä joku lintu lensi pusikosta, jolloin orin pää vain kääntyi hiukan ääntä kohti. Lenkin pohja oli pääasiassa hyvää, joten ravailimme aina välillä lyhyitä pätkiä. Ori olisi halunnut aina jatkaa, joten annoin sen laukata vähän pidemmän pätkän, jonka jälkeen jatkettiin pikku pätkä ravissa ja loppu käveltiin. Tallilla päästin orin taas syömään vihreää, joka näytti nyt kiinnostavan kamalasti. Maastossa ei yrittänytkään nappaista puiden lehtiä tai maassa olevaa ruohoa.
06.07.14 - Arabikurssi - Paulo L.
Päivä oli valjennut mukavan tyynenä ja aurinkoisena kesäpäivänä. Meille oli siis suotu loistava keli kurssille. Kurssilaiset olivat saapuneet paikalle ja kehotin tammojen omistajia viemään tammansa omiin tarhoihin, joissa oli valmiina vettä ja heinää. Näin orien kanssa työskentely sujuisi paremmin. Ei kannata tarkoituksellisesti aiheuttaa hevosille ylimääräisiä ärsykkeitä. Orit otettiin siis ensin syyniin. Olin aikaisemmin lukenut pienet esittelyt jokaisesta parivaljakosta ja nyt alkuun olisi tarkoitus tarkkailla ja kuulla hieman lisää. Heti alkuun näin kuinka Hamu pörisi ja hyöri kentällä Neritan koittaessa rauhoitella sitä. Orit olisivat kovasti halunneet vähän tutustua toisiinsa, mutta pidimme hyvät välit konfliktien välttämiseksi. Hamu oli kuulemani mukaan välillä vähän turhankin reipas, jonka mielestä maastakäsintyöskentely oli ajanhukkaa. Valitettavasti Hamu joutuisi sitä kokemaan entistä ahkerammin, sillä se tosiaan tarvitsi sitä. Kävelin vilkkaan ruunikon luokse ja taputtelin oria. Nerita kertoi, että orin kanssa on lähes mahdoton työskennellä maastakäsin, koska orin mielestä kentän ympäri kävely, pysähdykset ja peruutukset ovat maaaailman tylsintä. Vaihdoin riimuun pidemmän riimunarun ja pidin oria hetken aikaa. Kädessäni oli koko ajan namuja joita keskustelun aikana ojensin orille kun se pysyi hetkenkin paikallaan. Ojensin riimunarun Neritalle ja pyysin häntä kävelemään muutaman kierroksen. Hamu lähti välillä Neritan ohi ravaten, mutta hyvin nainen sai orin pidettyä hallinnassa. Orille ei selvästikään riitä ihan normaalit maastakäsintyöskentelyt eikä sen levottomuus vaikuta johtuvan mistään muusta kuin yksinkertaisesti keskittymisen puuttumisesta. Lähinnä Hamu vaikutti tylsistyneeltä. Kerroin Neritalle, että kokeilee vähän vaiherikkaampaa harjoitusta, missä ori ei ehdi keskittymään ympärillä olevaan.
Ensin pari metriä käyntiä, pysähdys, pari metriä käyntiä, peruutus, suunnanvaihto, käyntiä, pysähdys, peruutus, käyntiä, suunnanvaihto. Niin, että koko ajan tapahtuu jotain. Kehotin Neritaa myöskin kehumaan oikein kunnolla ääneen Hamua, kun se teki niinkuin piti. Pyysin paria tekemään äsken mainitun harjoituksen kerran ja näin tarkkailisin hieman heidän yhteistyötään. Hamu lähti heti juoksemaan Neritan yli ja peruutuksessa se meni enemmänkin sivulle, kuin taaksepäin. Menin Neritan luokse ja selvensin missä on ongelma. Hevoset ovat hyvin herkkiä ja ihmiset helposti antavat niille ristiin meneviä signaaleja. Yksi syy miksi Hamu lähti juoksemaan Neritan yli, oli se, että hän piti riimunarua kahdessa kädessä, jolloin helposti ihminen alkaa nojaamaan eteenpäin. Näin ollen hevonen kokee tämän ikäänkuin kutsuksi: ”Tule reppuselkään! ” Hevonen siis tekee periaatteessa juuri niinkuin käskettiinkin, juoksemalla vähän ihmisen yli. Kun narua pitää vain yhdessä kädessä ja keskittyy katsomaan suoraan eteen, olkapäät takana, kehottaa ihminen hevosta väistämään ja pysymään kauempana.
Peruutuksessa puolestaan ongelma vähän sama. Katse ei saa olla hevosen ryntäissä, kaulassa eikä edes selässä vaan ennemmin hevosen takana maisemassa. Vähän niinkuin ratsastettaessa halutaan hevosen menevän suoraan, katsotaan suoraan eteen horisonttiin. Tai, kun halutaan kääntyä niin käännetään katse. Sama pätee maastakäsin peruuttaessa. Jos haluat hevosen peruuttavan niin katso hevosen yli horisonttiin. Lisäksi riimunarun heiluttaminen toimii monella. Peruutus aloitetaan vaihe vaiheelta; ajatus peruutuksesta, katse, heiluta riimunarua hieman ees taas, askel kohti hevosta, heiluta narua enemmän vaihe vaiheelta. Riimunarua ei tarvitse siis heti heiluttaa hurjalla voimalla puolelta toiselle vaan ensin hieman ja sitten vähän enemmän. Anna hevoselle aikaa miettiä pyyntöäsi, kyllä se sen todennäköisesti tekee.
Nerita kokeili uudelleen ohjeitteni mukaan. Nyt Hamu vaikutti jopa keskittyneeltä ja eron huomasi heti. Pienillä yksityiskohdilla on suuri vaikutus. Neritan mielentila oli jo alusta asti avoin ja rauhallinen ja hän selvästikin halusi edetä hevosensa kanssa. Tästä on jo suuri hyöty! Jatkakaa maastakäsinharjoituksia erinäisillä, paljon pieniä harjoituksia sisältävillä harjoituksilla. Orin levottomuus johtunee omasta mielestäni osittain tylsistyneisyydestä (osittain ihan vain siitä, että kyseessä on ori = testosteronit tapissa) ja se tarvitsee selvästi paljon aktiviteettia ja harjoituksia.